Ylävalikko

Miksi Eteläpuiston tilaan herättiin vasta nyt?

RAKENTAMINEN 19.3.2015 13:23 Eteläpuiston rakentamista vastaan on syntynyt kansanliike. Samaan aikaan on myös virinnyt liikehdintää rakentamisen puolesta. Mistä on kyse?

Eteläpuisto on alue Pyhäjärven rannassa Eteläpuisto-nimisen kadun ja Tampereen valtatien eteläpuolella. Idässä alue rajautuu Ratinan suvantoon ja lännessä Pyynikkiin.

Eteläpuisto voisi näyttää tältä, jos alueelle ei tehdä asuintaloja ja aluetta kehitetään puistona.

Eteläpuisto voisi näyttää tältä, jos alueelle ei tehdä asuintaloja ja aluetta kehitetään puistona. Kuva: Tampereen kaupunki

 

Eteläpuistosta järjestettiin keväällä 2014 kansainvälinen ideakilpailu, jonka voitti Seelake-niminen ehdotus. Kilpailussa ideoitiin myös Nalkalanrantaa Ratinan suvannon rannassa Ratinansillan pohjoispuolella sekä Kaakinmaata Eteläpuiston, Koulukadun, Pyhäjärvenkadun ja Papinkadun välissä. Kilpailutöissä ideoitiin alueita laajemminkin muun muassa Koulukadun länsipuolelle, mutta näin pitkälle rakentamista ei olla ulottamassa vaan Koulukadun kentät säilyvät.

Kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi lokakuussa 2014  äänin 9-2, että jatkosuunnittelua viedään eteenpäin muokatun Seelake-ehdotuksen pohjalta, jossa rakentamista ei tehdä aivan Pyhäjärven rantaan. Alla oleva havainnekuva on jatkosuunnittelun pohjalla olevasta ehdotuksesta.

Eteläpuiston ideakilpailun voittanutta Seelake-suunnitelmaa viilattiin niin, että rantaan jätetään puistokaistale. Eteläpuiston yleissuunnitelman pohjana oleva ehdotus on yhä liian tehokas Pro Eteläpuisto -liikkeen makuun.

Eteläpuiston ideakilpailun voittanutta Seelake-suunnitelmaa viilattiin niin, että rantaan jätetään puistokaistale. Eteläpuiston yleissuunnitelman pohjana oleva ehdotus on yhä liian tehokas Pro Eteläpuisto -liikkeen makuun. Kuva: Tampereen kaupunki

 

Eteläpuiston historiaa:

Nykyisen Eteläpuiston historia ulottuu sadan vuoden taakse. Alueelle istutettiin puita ja kasveja vuosina 1915-1917. Toinen vaihe, jossa puistoa tehtiin, oli 1920-luvun lopulla. Ylempänä Hämeenpuiston päässä sijaitsee vuonna 1950 valmistunut Wäinö Aaltosen Osuustoimintamonumentti. Hämeenpuiston ja Eteläpuiston kulmassa sijaitsee Fabian Klingendahlin muistomerkki vuodelta 1953, jonka on tehnyt Yrjö Liipola.

Eteläpuistossa on lähellä rantaa laaja hiekkakenttä, jossa sijaitsi 1980-luvulle asti speedwayrata. Lähempänä Ratinan suvantoa on asvaltoitu pysäköintipaikka, jota on käytetty jopa leiriytymiseen ja romuautojen säilytykseen. Ratinansillan kupeessa säilytetään muun muassa Laukontorin torimyyntikojuja.

Puisto on elänyt viime vuosikymmenet  hiljaiseloa ja se on toiminut läpikulkupaikkana keskustan ja Pyynikin välillä. Puiston viimestellyin osa, Osuustoimintamonumentin ympäristö, kärsii liikenteen melusta, joten alue ei houkuttele oleskeluun. Eteläpuiston ranta-aluetta hiekkakenttineen on käytetty jonkin verran tapahtumien järjestämiseen.

Puistovaihtoehdossa koko ranta-alue olisi jätetty rakentamatta. Uusia rakennuksia olisi tullut vain Koulukadun ja Klingendahlin väliin. Tämän vaihtoehto kelpaisi paremmin myös nykyistä Eteläpuistoa puolustaville.

Puistovaihtoehdossa koko ranta-alue jäisi rakentamatta. Uusia rakennuksia tulisi vain Koulukadun ja Klingendahlin väliin. Tämä vaihtoehto kelpaisi paremmin myös nykyistä Eteläpuistoa puolustaville. Kuva: Tampereen kaupunki

 

Miksi Eteläpuiston tilaan herättiin vasta nyt?

1. Kaupungin tapa jättää alueita ”tuleviin tarpeisiin”

Eteläpuiston sekä Klingendahlin ja Koulukadun välisen Kaakinmaan alueen jättäminen vaille toimenpiteitä on ollut tietoinen valinta. Alue on jätetty reserviksi tulevia asuntorakentamisen tarpeita varten. Toisaalta on myös ajateltu, että kaikkia kaupungin alueita ei kaavoiteta kerralla, jolloin kaupunkiin syntyy eri vuosikymmenien – ja eri sukupolvien – kerrostumia.

Toimintamalli on osoittautunut kaupungin kannalta tehokkaaksi, sillä proaktiivinen, aloitteellinen ja ennakoiva lähestymistapa kaupunkisuunnitteluun on ollut viime vuosiin asti harvinainen. Kuntalaiset eivät ole liiemmin vaivanneet päättäjiä esittämällä vaatimuksia ”heitteille jätettyjen” alueiden kehittämiseksi ja korjaamiseksi.

Klingendahlin naapurissa sijaitsevan, vuonna 1910 rakennetun Kulkutautisairaalan puolesta tehtiin lehtikirjoituksia jo 1990-luvulla. Huonoon kuntoon päässyt rakennus toimi opiskelija-asuntolana vuoteen 2009 ja on nyt tyhjillään. Eteläpuiston tilasta alettiin kirjoittaa harvakseltaan 2000-luvun alussa. Palstamilleillä mitattuna suurin osa Eteläpuisto-aiheisista kirjoituksista on tehty viimeisen vuoden-parin sisällä.


ilmoitus


2. Kaupunkisuunnittelun epäkiinnostavuus

Kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus ovat tasaisesti julkisuudessa, nykyään varsinkin silloin, kun media saa muodostettua herkullisia vastakkainasetteluja kuten Eteläpuiston tapauksessa. Suuri yleisö ei ole kiinnostunut kaupunkisuunnittelusta pitkäjänteisesti vaan yleensä vasta silloin, kun tulee julki jokin hanke (kts. kohta 3).

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa korostuvat  sosiaali- ja terveydenhoitoon sekä koulutukseen liittyvät kysymykset. Tämä näkyy myös päättäjien valinnassa ja valtuustot ja eduskunta ovat täynnä esimerkiksi lääkäreitä, sairaanhoitajia, opettajia ja poliiseja. Sote- ja koulutusasioiden suurelle painoarvolle on toki perusteita, sillä ne ovat rahallisesti julkisen sektorin käyttötalouden suurin menoerä.

Suurimmat kaupunkisuunnitteluhankkeet ovat investointitaloutta, joten niiden merkitys ja vaikuttavuus on hankalampi hahmottaa.

Kaupunkisuunnitteluun erikoistuneet toimittajat ovat valtamediassa harvassa, joten kaupunkikehitykseen liittyvien teemojen käsittely jää usein pintapuoliseksi.

3. Nimby-ilmiö

Not in my backyard, ei minun takapihalleni, on kansainvälisesti käytetty yleistermi rakennushankkeiden vastustamisesta, joissa vastustamisen keskeinen motiivi on vastahankaisuus oman lähialueen muutokseen. Nimby-ilmiö on noussut erityisesti viime vuosina, kun vanhoja kaupunginosia ja asuinalueita on alettu täydennysrakentaa ja tiivistää.

Eteläpuiston rakentamisessa on havaittavissa tyypillisiä nimby-ilmiön piirteitä: alueen pysyminen pitkään muuttumattomana, asukkaiden nopea ja jyrkkä reagointi uuteen hankkeeseen, kansanliikkeen synty, adressin kerääminen ja  aktiivinen yleisönosastokirjoittelu.

Nimby-termin käyttö voi myös olla jossain määrin leimaavaa ja siirtää huomiota pois asukkaiden ja kuntalaisten perustellut huomioista ja huolista asuinympäristöönsä liittyen. Vuoden 2000 alussa voimaan tullut uusi maankäyttö- ja rakennuslaki pyrki lisäämään asukkaiden vuorovaikutusmahdollisuuksia. Lakia on myös myöhemmin täydennetty. Asukkaiden ja kuntalaisten aktivoinnissa on osin onnistuttu, mutta lakiuudistuksen tavoite vähentää valituksia ei ole onnistunut.

4. Poliittisen suosion kalastelu

Kansanliikkeen synty tarkoittaa politiikassa aina satoja tai jopa tuhansia potentiaalisia äänestäjiä. Henkilövaalijärjestelmä suosii sitä, että ääniä kalastellaan yhden asian liikkeiltä.

Ratkaisuja:

Mahdollisia malleja edetä Eteläpuiston ja sen lähialueen suunnittelussa:

  • Ranta-alueen suunnitelmia hiotaan ja vielä laajempi alue rannasta jätetään rakentamatta kuin muokatussa Seelake-ehdotuksessa.
  • Pilkotaan kaavoitus useisiin asemakaavoihin, jolloin päästään rakentamaan riidattomia alueita ja ranta-alue kaavoitetaan viimeisenä.
  • Jätetään kiistellyimmät ehdotukset, kuten tornitalo Hämeenpuiston eteläpäähän, toteuttamatta.
  • Tampereen keskeisistä puistoalueista tehdään kansallinen kaupunkipuisto ja niiden pohjalta laaditaan sitova toimenpideohjelma. Muilla alueilla sallitaan täydennysrakentaminen tapauskohtaisesti. Kuuluisiko Eteläpuisto tähän alueeseen? > ']);">Selvitys Tampereen kansallisesta kaupunkipuistosta >> 

Esitetyt mallit edellyttävät kompromissien tekemistä. Kompromisseilla ei välttämättä päästä kaupunkisuunnittelussa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen vaan päädytään keskinkertaisiin, melko tyydyttäviin, mutta mahdollisesti riidattomampiin ratkaisuihin.

Eteläpuistosta laaditaan seuraavaksi yleissuunnitelma, jossa jo muutetun Seelake-ehdotuksen yksityiskohtia tarkennetaan.

VTT:n arvion mukaan Seelake-vaihtoehto tuottaisi maankäyttötuloja- ja kaavoituskorvauksia 114 miljoonaa euroa. Puistovaihtoehdossa vastaavat tulot jäisivät 54 miljoonaan euroon.

Päivitetty 19.3.2015 kello 15:40 ja 20:45: Korjattu maininta ajankohdasta, johon asti Eteläpuistossa oli speedwayrata.

TOIMITUS

, ,

2 Kommenttia Miksi Eteläpuiston tilaan herättiin vasta nyt?

  1. PasiM 19.3.2015 klo 17:17 #

    Kiitos Tamperefoorumille taas hyvästä artikkelista.

  2. Kauko Reijonen 14.5.2015 klo 16:01 #

    Varmankin siksi, että rakennushanke on osoittautunut mittakaavaltaan aivan liian suureksi.
    Puistoja pitää olla keskustan lähettyvillä. Puistoja ei saa takaisin jos ne ”korvataan” kerrostaloilla. Puistojen pitäisi olla ketjuina ja lähellä asuntoja. Tällöin ihmiset voivat nauttia raittista ja puhtaasta ilman laadusta ja pitää yllä kuntoaan kävelemällä.
    Ihmisille, jotka eivät arvosta em. seikkoja voitaisiin rakentaa 20-kerroksisia laatikkotaloja nauhaksi Hämeenkadun tuntumaan. Taikka korottaa nykyisiä rakennuksia.

Mediakaupunki.fi