Ylävalikko

Ratikan kaavoilla kohta hoppu!

KAAVOITUS 30.10.2014 13:48 Ratikka ei pääse Hervantaan ennen asemakaavojen muutosta. Kriittiset paikat ovat Hallilan kohta ja varikko Hervannan itäpuolella.

Tampereen kaupunkiraitiotien rakentaminen välillä Hervanta-keskusta voi alkaa heti, jos kaupunginvaltuusto hyväksyy ratikkainvestoinnin vuoden 2016 lopulla. Ratikka kulkisi tällöin jo vuodenvaihteeseen 2018-2019 mennessä. Ratikkainvestointi on suuruudeltaan 250 miljoonaa euroa.

Ratikkareitille tarvittava asemakaavan alue Hallilassa on rajattu karttaan punaisella.

Ratikkareitille tarvittava asemakaavan alue Hallilassa on rajattu karttaan punaisella.

 

Ratikkaa varten tarvitaan kuitenkin vielä asemakaavojen muutokset Hallilan kohdalla sekä Hervannan itäpuolella Kauhakorventien eteläpuolella, johon aiotaan sijoittaa ratikoiden varikko.

Raiteet kohti varikkoa erkaantuisivat pääreitistä Hervantakeskuksen eteläpuolella ja kulkisivat Hermian alueen läpi. Kaupunki on ostanut varikkoa varten 19 hehtaarin maa-alueen Hervannan ja Ruskon välistä 1,35 miljoonalla eurolla. Alueelle mahtuu ratikan päävarikon kaikkien toimintojen lisäksi myös teollisuusrakentamista.

Aika riittää hyvin asemakaavojen laatimiseen, mutta mahdollinen ongelma ovat kaavavalitukset. Valituksen käsittely hallinto-oikeudessa ja valitusluvan hakeminen ja mahdollinen valituksen käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa voivat viedä vähintään 1-2 vuotta.

Tampereen yhdyskuntasuunnittelusta vastaava apulaispormestari ja yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Pekka Salmi (sd) toteaa, että kaavavalitusten mahdollisuus on aina olemassa asemakaavoituksessa.

- Nämä kohteet ovat nyt priorisoitu kaavoitusohjelmassa, sanoo Salmi Hallilan kohdan ja varikon suunnitelmista.

Hallilan ensi vuonna asemakaavoitettava kaistale ulottuu Hervannan Kanjonista itäisen kehätien yli Muotialan kulmalle lähelle Turtolan kauppakeskusta. Ratikkareitti kulkee Hervannan läpi pitkin Insinöörinkatua. Kanjonin ratikka ylittää omalla sillallaan ja siitä pohjoiseen sen on tarkoitus koukata hieman kohti Hallilaa. Itäinen kehätie ylitetään Hervannan valtaväylän länsipuolelle rakennettavaa siltaa pitkin, minkä jälkeen ratikka palaa Korkinmäen kulmalta Hervannan valtaväylän tuntumaan Muotialan ja Turtolan välissä.

Hallilan ratikkapysäkin tuntumaan suunnitellaan täydennysrakentamista yhteensä 26 000 kerrosneliömetrin edestä. Uusia asukkaita voisi tulla 500-1 000.

Valtio maksaa kolmanneksen Tampereen ratikkainvestoinnista. Edellytyksenä on, että ratikkareitin varrelle sijoitetaan riittävästi asuinrakentamista.

- Viestimme valtiolle on ollut, että homma on hallinnassa. Ratikan reitille saadaan helposti 45 000 uutta asukasta, mikä on noin 20 vuoden kaupungin väestönkasvu, laskee Salmi.

Suuri osa ratikkareitillä varrella sijaitsevista täydennysrakentamisen kohteista on jo kaavoitettavana. Hervannan ja keskustan välillä tällainen kohde on Kalevanrinne, jota täydennysrakennetaan parhaillaan. Insinöörinkadun ja Hervannan valtaväylän välinen kaistale Kanjoninkadun ja Orivedenkadun välillä on kaavoitusohjelmassa vuodelle 2017.

Kalevanrinnettä Sammonkadun eteläpuolella on jo täydennysrakennettu. Ratikka voi kulkea Sammonkatua Hervannan ja keskustan väliä noin neljän vuoden kuluttua.

Kalevaa on jo täydennysrakennettu Sammonkadun eteläpuolella. Ratikka voi kulkea Sammonkatua Hervannan ja keskustan väliä aikaisintaan noin neljän vuoden kuluttua.

 

Läntisellä reitillä keskustasta Lentävänniemeen rakennetaan Santalahteen, jonka asemakaava on hyväksymistä vaille valmis. Niemenrantaa rakennetaan jo ja Lentävänniemeä kohti Näsijärven rantaa täydentävä kaava on valmistumassa.

Lähivuosikymmenien suurin asuinrakentamisen kohde on Lielahden alue, johon voi tulla 20 000-25 000 asukasta ratikkareitin varrelle.

Ratikkareitti keskustasta Lentävänniemeen valmistuisi arviolta vuonna 2022.

Kaupunkia tiivistetään

Tampereen kaupungin linja on, että nykyistä kaupunkirakennetta tiivistetään kerrostalorakentamisella. Olemassaolevilla asuinalueilla se voi tarkoittaa tonttien tiivistämistä uusilla rakennuksilla sekä ullakkorakentamista.

Täydennysrakentaminen jo rakennetuilla tonteilla on viime kädessä asunto-osakeyhtiöiden käsissä. Kaupungin rooli on toimia mahdollistajana.

- Ullakkorakentaminen onkin lähtenyt mukavasti liikkeelle, mainitsee apulaispormestari Pekka Salmi (sd).

Yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtaja Jaakko Stenhäll (vihr) näkee kaupungin roolin kannustajana.

- Pakottaa ei voi, mutta kannustinten kautta voidaan ohjata, sanoo Stenhäll.

Kannustimina toimivat esimerkiksi maankäyttökorvaukset uusista kaavoitettavista kerrosneliöistä. Taloyhtiö voi saada täydennysrakentamisen kautta rahoituksen pakollisten remonttien toteuttamiseen. Myös pysäköintinormista tinkiminen voi toimia kannustimena.

- Kaikissa vastaan tulleissa ullakkorakentamiskohteissa on esitetty taloyhtiön toive, että parkkipaikkoja ei tarvitse tehdä lisää, huomauttaa Stenhäll.

- Uudet asukkaat muuttavat uuteen tilanteeseen ja sopeutuvat siihen, että autopaikkaa ei välttämättä ole.

Täydennysrakentamista suunnitellaan parhaillaan esimerkiksi Tammelaan. Suunnitelmat Tammelan täydennysrakentamiseksi eivät kuitenkaan ole suoraan kytköksissä ratikkahankkeeseen.

- Tammela on ratikkareitin varrella, joten on hyvä, jos sinne saadaan uusia asukkaita, sanoo Salmi.

Salmi huomauttaa, että mahdollisuudet sijoittaa uusia asukkaita Tammelaan ovat kuitenkin rajalliset, joten kaupungin kasvun kannalta merkittävimmät kaavoituskohteet ovat muualla.

TOIMITUS

, ,

8 Kommenttia Ratikan kaavoilla kohta hoppu!

  1. Eero Aitamaa 30.10.2014 klo 14:43 #

    Miksei ratikkaa viedä keskeltä Hallilaa sen asumattoman alueen kautta? Keskellä Hallilaa on se kartassa näkyvä, pohjois-etelä -suuntainen metsäkaistale, joka erottaa kerrostalo- ja pientaloalueet toisistaan. Keskeltä Hallilaa linjattuna ratikka palvelisi suurempaa osaa hallilalaisista, kuin Hallilan itäpuolelta vietynä.

    • IHateKokoomus 30.10.2014 klo 20:42 #

      Jotta se palvelisi paremmin bussi-yhteyksiä ja lukonmäkeläisiä?

  2. Keijo Käsivahva 30.10.2014 klo 19:28 #

    Ratikan rakennustyöthän voidaan aloittaa Kalevasta ja Pyynkiltä, jolla aikaa mahdolliset valitukset on käsitelty. Ihmetyttää vaan, kuka vaivautuu valittamaan siitä, että ryteikköön tehdään modernia kaupunkirataa 8 m kaistale.

    • Timo 3.11.2014 klo 02:45 #

      Kommentti ”mahdolliset valitukset” pitäisi kirjoittaa muotoon ”täysin varmat valitukset”. Sanoisin, että varmaa on ainoastaan se, että kaikista mahdollisista ratikkahankkeisiin liittyvistä kaavamuutoksista tullaan valittamaan. Motiivina tulee olemaan silkka kiusanteko ja tavoite viivästyttää hanketta. Hankkeella kuitenkin on vastustajansa ja hankkeessa tunteet ovat kuohuneet ja tulevat kuohumaan suuntaan ja toiseen. Tämän vuoksi tarvittavilla kaavamuutoksilla alkaa todella olla jo pienoinen kiire, jotta valitusprosessit kerettäisiin käsitellä siten ettei rakentamisen aloitus viivästyisi ainakaan paljoa vuodesta 2016.

  3. Jari-Pekka Tamminen 1.11.2014 klo 12:53 #

    Ilmoittaudun valittajaksi, sillä tuossa Keijon mainitsemassa ”ryteikössä” kulkee kauniin metsän keskellä lyhin pyöräreitti välille Hervanta-Keskusta. Ratikka ei saa huonontaa kevyen liikenteen kulkumahdollisuuksia, vaan sen pitää parantaa niitä. Mahdolliset haitat on kohdistettava yksityiselle liikenteelle, jotta sieltä saataisiin joukkoliikenteen käyttäjiä lisää.

    Toisaalta voi olla helpompaa vastustaa koko ratikkahanketta, sillä tämän jutun perusteella ratikan rakentamisella ajetaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita Tampereelle. Tampere vain kasvaa rajattomasti, vaikka luonnonvarat (kuten Tampereella käytetty venäläinen maakaasu tai satakuntalainen turve) ovat rajalliset.

    Ratikalla oli alunperin tarkoitus parantaa jo täällä asuvien asukkaiden mahdollisuutta liikkua kaupungin sisällä. Nyt hanke näyttäytyy hallitsevan luokan välineenä uusien veronmaksajien haalimiseksi omille kerskahankkeilleen (kuten tornihotellit ja tunnelit yms.).

    • Timo 3.11.2014 klo 03:07 #

      ”Ilmoittaudun valittajaksi, sillä tuossa Keijon mainitsemassa ”ryteikössä” kulkee kauniin metsän keskellä lyhin pyöräreitti välille Hervanta-Keskusta. Ratikka ei saa huonontaa kevyen liikenteen kulkumahdollisuuksia, vaan sen pitää parantaa niitä. Mahdolliset haitat on kohdistettava yksityiselle liikenteelle, jotta sieltä saataisiin joukkoliikenteen käyttäjiä lisää.”

      http://www.tampere.fi/material/attachments/t/9QxdvikIu/liitteet2ja3suunnitelmatjakustannuslaskelmat.pdf

      Tutkippas ohimennen oheisen dokumentin piirustuksia sivuilta 28-30. Reittipiirustusta tarkemmin tutkimalla havaitset, että kyseisen ryteikön alueelle on piirretty myös kevyenliikenteen väylä…ratikkaradan viereen. Kevyenliikenteen väylän linjaus nykyiseen verrattuna toki hieman muuttuu. Tarkemmin tutkittuna se itseasiassa hieman lyhenee Hallilaan nykyiseen verrattuna. Samalla ko. etapin kevyenliikenteenväylä tullaan uusimaan ratikkarahoilla tuliteräksi! Autojen sekaan ratikkarataa ei ole mitään järkeä rakentaa niin kauan kuin tilapuitteet sen ikinä mahdollistaa. Ei matkustusaikoja sille muuten saada lyhyiksi.

      Mitä väestön keskittämiseen Tampereelle tulee. Ympäristöystävällisempää se itseasiassa niin päin on kuin että asukkaat asuisivat maaseudulla sinne tänne ripoteltuina. Maaseudulla väestö on pakotettu käyttämään yksityisautoja, eikä luonnontilassa olevaa metsääkään mahdu maalle niin paljoa, jos siellä täällä on asutusta.

  4. Keijo Käsivahva 5.11.2014 klo 02:34 #

    Mitä ihmettä: ratikka huonontaa pyöräilyä. Ei… Lukekaapa nyt ne selvitykset ja katsokaa ratakarttoja. 7,5 minuuutin välein kulkeva vaunu jättää yli 7 minuuttia aikaa ylittää pyörällä rata. Raitiotien voi ylittää lähes mistä vaan, koska se ei ole turvaohjattu raskasrata. Vaihtoehtona on nelikaistainen autotie, jossa autoja painaa pyörän edestä 10 sekunin välein. Ajatusta nyt mukaan hei!

  5. Mestarirakentaja 8.4.2015 klo 18:50 #

    Tarvitseeko kaikkiin uusiin suunniteltuihin liikennevalo-ohjattuihin risteyksiin ratikan reitin varrella asentaa liikennevaloja, vai eikö rauhallisemmille teille voisi viedä vain ratikasta varoittavia liikennemerkkejä?

Mediakaupunki.fi